Pääsykoepäivä ja valinnan tulos

Kertasin aamulla ennen koetta vielä muistiinpanot, mutta muuten en juuri ennen koetta enää lukenut. Keskityin aamulla vain ottamaan rauhassa. Tein hyvää aamupalaa ja kävin kävelyllä.

Päästyäni koululle huomasin, että ihmisiä oli todella paljon. Se hieman lisäsi jännitystä. Pääsykokeet kestivät kaksi tuntia eikä laskinta saanut käyttää. Kokeessa oli suomenkielisiä ja englanninkielisiä väittämiä, muutama matikantehtävä ja kirjoitelma.

Väitteet olivat suhteellisen helppoja. Huomasin opetelleeni paljon pieniä yksityiskohtia ihan turhaan. Matikantehtävissä olin eniten pulassa. Joukossa oli muutama lasku, joita en matikkaa kerratessani ollut ymmärtänyt, enkä silti ollut yrittänyt edes selvittää niitä. Tässä kohtaa iski pieni paniikki, tuntui että olin ihan hukassa, vaikka laskut olivat kuitenkin aika perustehtäviä. Kirjoitelma oli yhdestä käsitteestä, enkä muistanut aiheesta kaikkea. Yritin keskittyä huolelliseen ja järjestelmälliseen kirjoittamiseen. Ehkä se lipsui myös hieman venyttämisen ja tarinoinnin puolelle.

Tein koetta koko kaksituntisen, mutta vähemmälläkin olisin pärjännyt. Olin kokeen jälkeen todella pettynyt ja kokonaisuutena se tuntui menneen huonosti. Olin aivan vakuuttunut siitä, että en tulisi pääsemään kouluun. Varsinkin kun hakijoita oli todella paljon, ja koska pelkän koetuloksen perusteella otettiin niin pieni määrä opiskelijoita.

Vaikka olin hyvin vakuuttunut siitä, etten tulisi valituksi, vilkuilin silti tuloksia jatkuvasti netistä. Tulokset tulivat vasta aivan kesäkuun lopulla, melkeinpä viimeisenä luvattuna päivänä. Olin aivan valtavan yllättynyt kun sain tiedon, että minut valittiin. Ensin ajattelin että siinä on pakko olla jokin virhe.

Sitten kun selvisin yllätyksestä, olin todella helpottunut, iloinen ja ylpeä itsestäni. Ja aivan valtavan innostunut. 

-IDA

Pääsykokeisiin lukeminen

Kun aloin lukemaan pääsykokeisiin, tuntui se aluksi ihan mahdottomalta tehtävältä. Tekstejä oli kaksi, suomenkielinen raportti ja englanninkielinen tutkimusraportti. Luin ensin molemmat tekstit läpi. Suomenkielisestä kirjoitin samalla muistiinpanoja. Tässä tein virheen, koska en kirjoittanut niitä suoraan koneelle ja tulostanut. Englanninkielisen tekstin suomensin kaksi kertaa, ensin suurpiirteisesti ja myöhemmin tarkemmin. Lukuaikaa oli neljä viikkoa. Tuosta ajasta melkein viikko meni suomentamiseen ja muistiinpanoihin. Itse pänttäämisen toteutin lukemalla tekstiä osissa ja muistiinpanoja sen tukena. Käytin myös kertaamista jonkin verran avuksi. Lisäksi sain paljon apua esimerkiksi äidiltäni, joka kyseli muistiinpanoistani. Tämä oli hyväksihavaittua jo peruskoulusta.

En ollut tottunut lukemaan noin pitkiä tekstejä ja opettelemaan niitä ulkoa, joten tekniikka oli hieman hukassa. Matematiikkaa kertasin pikkuveljeni liiketalouden ammattikoulun kirjasta. Tavallisia prosenttilaskuja ym. Viimeisellä viikolla kertasin enää muistiinpanoja ja tein tärkeimmistä numeroista listan, jonka opettelin. Alunperin tein myös lukusuunnitelman, mutta se ei pitänyt. Lopulta en myöskään lukenut viikonloppuisin juuri lainkaan.

Lukemisen aikana olin pääasiassa kireä ja äreä. Elämässäni sattui olemaan juuri samoihin aikoihin myös muita hieman raskaita ja väsyttäviä asioita. Hermostuin jatkuvasti itselleni sekä aiheutin riitaa ja tiuskin kanssaeläjille. Epätoivo oli myös läsnä jatkuvasti, tuntui että osasi ja sitten taas että ei osannut ollenkaan. Olin väsynyt iltaisin, enkä jaksanut juuri edes käydä lenkillä. Kaiken huippuna itselläni stressitilanteissa tekee koko ajan mieli syödä jotain. Aluksi yritin taistella sitä vastaan, mutta lopulta luovutin.

Suurimman virheen tein kun luin joitakin keskusteluja muiden lukemisesta ja sen etenemisestä. Siitä se vasta epätoivo tulikin. Näin jälkeenpäin ajateltuna iso osa siitä mitä luin ei välttämättä pitänyt paikkaansa lainkaan.

*Kuva lainattu netistä*

Miten teidän lukeminen edistyi?

-IDA

Miksi Tradenomi?

Hain korkeakouluun jo viime vuonna. Silloin valintana oli sähköinsinööri ja tradenomi. Kummankaan pääsykokeeseen en lopulta mennyt, koska sain töitä. Pidin niitä silloin tärkeämpinä. Pidän sitä valintaa edelleen hyvänä, mutta viimeisen vuoden aikana opiskelu kuitenkin pyöri mielessä melko usein.

Kun asiaa mietin niin selvää oli, että koulutuksen pitäisi olla suoritettavissa töiden ohella. En halunnut luopua säännöllisistä kohtuullisista tuloista, saati alkaa kerryttää lainaa.  Pidän myös työstäni ja työpaikastani. Tiedän vain ettei tuo ala jaksaisi kiinnostaa loppuelämää ja tämän ikäisenä on vielä matalampi kynnys opiskella. Siitä ei ole kauaa kun muutin työni perässä toiseen kaupunkiin, enkä haluaisi taas muuttaa seuraavaan. Minua ei myöskään varsinaisesti kiinnosta mikään opiskelijaelämä, vaan haluan suorittaa opinnot nopeasti ja tehokkaasti alta pois.

Ensin ajattelin insinöörin opintoja, mutta niiden monimuotototeutukseen en olisi voinut vielä hakea, sillä työkokemusta ei ollut tarpeeksi. Enkä halunnut enää odottaakkaan. Päädyin siis liiketalouteen. Siitä löytyy kuitenkin hyvin suuntautumisvaihtoehtoja ja kehittymismahdollisuuksia. Lisäksi hieman sivuseikkana, siinä naisellinen puoleni pääsee hyvin esille. Välillä olen myös miettinyt oman yrityksen perustamista tulevaisuudessa ja tästä saa varmasti hyvät lähtökohdat asiaan. Esimerkiksi oma tilitoimisto on kiehtonut ajatuksena pidemmän aikaa.

-IDA

Uusia tuulia

Vihdoinkin elämään on tullut sen verran sisältöä, että päätin alkaa kirjoittamaan taas. Keskityn paljon kirjoituksissa koulunkäynnin ja työnteon käsittelemiseen, ja etenkin niiden yhdistämiseen. Kirjoitan lähinnä itseäni varten, mutta toivottavasti tästä olisi silti hyötyä vaikka jollekin samankaltaisessa tilanteessa olevalle. Itse en ainakaan vastaavasta aiheesta juurikaan kirjoituksia löytänyt. Tarkoitus on kirjoittaa silti paljon myös muusta.

Voisin kertoa vähän itsestäni. Täytän syksyllä 20. Asun omassa kämpässä ja minulla on vakituinen työ. Ammatiltani olen sähköasentaja ja työpaikkanikin on alaan liittyvä. Aloitan tradenomiopinnot elokuussa ja suoritan niitä tosiaan siis töiden ohella. Odotan opintojen alkamista tosi paljon.

Vapaa-ajalla tykkään valokuvata ja tehdä käsitöitä, sisustusjuttuja yms. Ne ovat kuitenkin aika kausiluonteisia juttuja. Yritän myös lenkkeillä ja kuntoilla mahdollisimman usein, ja siihen joku pieni tavoitekkin liittyy. Pidän ruuanlaitosta ja tykkään kokeilla siinä uusia juttuja. Vaatteet ja meikit pyörii myös isona osana elämää. Lisäksi yksi suuri kiinnostuksenkohde on autot. Seuraan myös paljon ajankohtaisia asioita ja minulla on paljon mielipiteitä, osittain jopa melko jyrkkiä ja kärkkäitä.

Luonteeltani olen aika ujo, varautunut ja hiljainen, ainakin uusien ihmisten kanssa. Onneksi olen jonkun verran päässyt siitä eroon viime vuosien aikana. Tavallaan olen myös aika herkkä, enkä siinä mielessä että ottaisin kaikesta nokkiini ;) Perfektionistin vikaa löytyy jonkun verran ja tarkka sekä järjestelmällinen kuvaa minua myös hyvin. Tykkään asioiden suunnittelusta ja haaveilen paljon. Yritän ajatella positiivisesti ja löytää asioista hyviä puolia, mutta siinä on vielä vähän treenattavaa. Arvostan ihmisissä suorapuheisuutta, avoimuutta ja rehellisyyttä.

Kirjoitan nyt aluksi paljon juttua pääsykokeista ja niihin lukemisesta. Ne tulee hieman takautuvasti, mutta ovat mielestäni olennainen osa asiaa. Pyrin ne julkaisemaan aika ripeään tahtiin. Kuvia ei juurikaan ole, koska minulla ei niitä ole uudella koneellani vielä ollenkaan siirrettynä. Eli saattaa hieman tylsä alku tulla. Toivottavasti pysytte silti mukana :)

-IDA